Asiakaspalvelu

010 320 5772

Alertum Seminaarit: Turvallisuuskulttuuri 22.11.2017

Alertum Seminaarit

Seminaarissa syvennyttiin turvallisuusjohtamiseen ja turvallisuuskulttuurin kehittämiseen 22.11.2017.

Alertum-seminaarin satoa: turvallisuus on muutoksen hallintaa

Alertumin marraskuisessa  seminaarissa syvennyttiin turvallisuusjohtamiseen ja turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Päivän aikana käsiteltiin teemaa monesta näkökulmasta. Tärkeä muistutus kuulijoille oli yritysturvallisuuden  keskeinen tehtävä yrityksen kilpailukykyvyn edistäjänä ja tuottavuustekijänä.

Yritysturvallisuus on yrityksen kaikkien toimintojen turvallisuutta. Sillä suojataan yritykselle tärkeitä arvoja kuten henkilöitä, tietoa, mainetta, omaisuutta tai ympäristöä.

Turvallisuusjohtamisen tavoitteena ei ole erillinen turvallisuustoiminto, vaan yrityksen toiminnan jatkuvuuden, turvallisuuden ja vaatimustenmukaisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa.

Ihminen on turvallisuusasioissa sekä heikoin että vahvin lenkki

Elinkeinoelämän keskusliiton yritysturvallisuusasiantuntija Mika Susi  toi puheenvuorossaan esiin yhä lisääntyvän teknologian ja sen tuomat haasteet. Vallitsevien digitalisaatio-, globalisaatio-, ilmastonmuutos- ja kaupungistuminen -trendien lisäksi selvä suuntaus on myös, että asioita halutaan säännellä tarkasti epävarmuuden lisääntyessä.

”Tiedon määrä ja nopeus ovat  kasvaneet lyhyellä ajanjaksolla valtavasti ja sen myötä teknologistuminen haastaa turvallisuutta. Tosiasia on, että turvallisuus tulee aina jälkijunassa. Harva prosessi etenee turvallisuus edellä, tämä on oppimisprosessi”, Susi taustoitti.

Turvallisuusajattelu on vuosikymmenten saatossa kehittynyt. 1940-luvulla se liittyi lähinnä koneiden ja laitteiden eli teknisten järjestelyiden turvalliseen käyttöön. 2000-luvulla kulttuurin merkitys on noussut vahvana.

”On syntynyt hyväksyntä, ettei maailma ole täydellinen. Nyt mietitään kuitenkin enemmän, onko inhimillinen toiminta riski vai onko siitä hyötyä. Esimerkkinä vaikkapa kyberturvallisuus, jossa ihminen on heikoin lenkki, mutta yhtä aikaa myös vahva, sillä ihmiset ovat hyviä sensoreita. He havaitsevat asioita ja jos organisaation kulttuuri tukee havaintojen kertomista, ollaan hyvällä mallilla”, hän totesi.

Jatkuvuus on uusi turvallisuus

EK:ssa turvallisuus- ja geopolitiikkaa  seuraava Susi pyysi seminaarin kuulijoita miettimään turvallisuutta myös liiketoiminnan jatkuvuuden näkökulmasta.

”Etätyön tekeminen on yhä yleisempää ja työ on liikkuvampaa. Yrityksissä on jouduttu miettimään, miten turvallisuutta hallitaan, kun työn tekemistä ei voida kontrolloida enää samalla lailla kuin aiemmin. Tästä on seurannut myös se, että syntyneiden erilaisten verkostojen hahmottaminen on vaikeaa; samoin kuin se, missä kriittiset pisteet todella ovat. Riskienhallinta ei ole siksi vain työkalu, se on viitekehys. Pitää kysyä, mitä hyväksytään ja mitä ei. Ja jos ei hyväksy jotain – mitä sitten tehdään”, hän sparrasi.

Yritysturvallisuusasiantuntija Suden mukaan perinteinen turvallisuuskysymys on jouduttu haastamaan, sillä turvallisuus ei ole pysähtynyt olotila, vaan jatkuva prosessi, koska tilanteet ja maailma elävät.

”Hahmota riskejä ja hyväksy epätäydellisyys. Ymmärrä johtamisen ja viestinnän korostunut rooli. Turvallisuusjohto mahdollistaa yrityksen onnistumisen, sillä turvallisuutta on toistuva onnistuminen muuttuvissa olosuhteissa”, hän sanoi.

Usein vain toteutuneet riskit havahduttavat

Parikymmentä vuotta pelastuslaitoksen palveluksessa työskennellyt  ja nykyisin Pelastuslaitoksen osaamiskeskuksen kehittämispäällikkönä ja rehtorina toimiva Matti Waitinen johdatteli seminaariväkeä puolestaan turvallisuuden tunteen ytimeen.

”Harhainen turvallisuuden tunne ei ole hyvä asia.  Se on yhtä hyvä kuin turvattomuuden tunne. Riskejä pitää kartoittaa ja ymmärtää niitä. Näin ei jouduta tilanteeseen, että vasta toteutunut riski  ja onnettomuus havahduttivat”, hän haastoi.

Waitinen muistutti seminaariyleisöä myös siitä, ettei viranomainen vastaa turvallisuudesta, vaan vastuu siitä on jokaisella meistä, niin työpaikalla kuin kotonakin. Vaara- ja onnettumuustilanteissa johtovastuu siirtyy viranomaiselle vasta, kun ensimmäinen yksikkö saapuu kohteeseen.

Työturvallisuuskuulttuuria ymmärretään eri tavoin – ja myös opitaan

Työturvallisuuskulttuuri sisältää organisaation työturvallisuuteen liittyvät asenteet, arvot, teot ja käytännöt. Jokainen työyhteisön jäsen on samanaisesti paitsi turvalllisuuskulttuurin muokkaama myös sen muokkaaja.

”Työturvallisuuskulttuuria ei ole ennen kuin ihmiset tulevat aamulla töihin”, Työterveyslaitoksen tutkija Mikko Nykänen yksinkertaisti oman esityksensä aluksi.

Nykäsen ja useiden tehtyjen tutkimusten mukaan turvallisuuteen ja ihmisen suhteesta siihen vaikuttaa merkittävästi sisäisen hallinnan tunne.

”Kun ihminen tunnistaa mahdollisuutensa vaikuttaa asioihin, saadaan kannustin toimia. Jos hän kokee, ettei vaikuttamismahdollisuutta ole, todennäköisyys ryhtyä toimintaa on pienempi. Siksi työntekijät, jotka kokevat voivansa ennaltaehkäistä tapahturmia ovat myös motivoituneempia edistämään työturvallisuutta”, hän kertoi.

Hyvä keino löytää ennaltaehkäistävissä olevia asioita ovat esimerkiksi turvallisuuskävelyt ja -kierrokset tai yksinkertainen vaarojen arviointi, jossa esimerkiksi tiimeittäin tehdään paperille pohjakartta omaan työympäristöön liittyvistä alueista ja niiden mahdollisista vaarapaikoista. Jos joku tiimistä huomaa myöhemmin uusia vaaroja, ne lisätään karttaan ja käydään läpi kaikkien kanssa.

Nykänen korosti koulutuksen, ohjauksen ja neuvonnan merkitystä: ”Työturvallisuutta koskevia asioita sisäistetään ja opitaan eri tavoin. Yksi oppii visuaalisesti kuvien avulla, toinen verbaalisesti ohjeita lukemalla, kolmas auditiivisesti perehdytyksissä ja luennoilla kuuntelemalla ja neljäs käytännön harjoittelulla ja tekemällä. Joka tapauksessa seurauksista oppimisesta tulisi pyrkiä ennakoivaan oppimiseen”, hän suositteli.

  

Teksti: Tia Härkönen

 

Log in