Asiakaspalvelu

010 320 5772

Alertum Seminaarit: Asenne ja vuorovaikutus 19.4.2018

Asenne ratkaisee - voi hyvin ja turvallisesti työpaikalla

Alertumin kevään 2018 toinen seminaari pureutui vuorovaikutuksen ja asenteen vaikutuksiin työhyvinvoinnissa. Positiivisella asenteella ja hyvällä vuorovaikutuksella vaikutetaan vahvasti myös työturvallisuuteen.

Työhyvinvointi syntyy arjessa ja on olennainen osa johtamista. Työhyvinvointi on myös asia, joka tehdään yhdessä. Se vaikuttaa yhtä paljon organisaation kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen ja maineeseen kuin työturvallisuuskin.

Alertumin seminaarissa puhunut Pelastuslaitoksen osaamiskeskuksen rehtori Matti Waitinen painotti niin yhdessä tekemistä kuin yksilön vastuuta turvalliselle ja hyvinvoivalle työyhteisölle.

”Jos unohdetaan yksittäisen ihmisen osuus turvallisuuteen, ollaan pahasti hakoteillä. Turvallisuus rakentuu usein perusoletuksiin, että asiat ihmisten välillä on kunnossa. Näin ei välttämättä ole. On myös tärkeää ymmärtää ennakoiva toiminta, jonka lisäksi meidän on kehittävä kykyämme hoitaa yhdessä tilanteita, kun ne tapahtuvat."

Waittinen seminaarissa

Waitinen korosti myös kriisiviestinnän tärkeyttä, sillä se kuuluu oleellisesti yrityksen toimintaan ja herättää turvallisuutta kriisin iskiessä.  Hän muistutti myös, ettei viranomainen ole se taho, joka vastaa turvallisuudesta. Siitä vastuussa on organisaatio itse. Waitinen herätteli miettimään laajemminkin, mitä ja mikä on turvallisuuskulttuuri.

Turvallisuus on tulevaisuuden luomista

”Turvallisuuskulttuuri asuu jokaisen korvien välissä ja on kytköksissä arvoihin. Kulttuuri voi olla organisaatiolle vahvuus ja kilpailuvaltti, mutta yhtä hyvin myös heikkous ja jonkinlainen verho, joka estää näkemästä asioita oikeassa valossa.”

On yleistä, etteivät ihmiset lähde automaattisesti ja aktiivisesti tekemään turvallisuutta edistävää työtä.

”Ihmisen arvot ja asenteet kertaa ihmisen tietotaito kertaa käytännön todellisuus rakentavat kaikki yhdessä turvallisuuskulttuurin. Asenne turvallisuustyöhön pitäisi olla sitä luokkaa, että teemme sitä innolla. Usein yhteinen jaettu käsitys vaaroista ja riskeistä työpaikalla puuttuu. Suomessa periaatteessa aletaan puhumaan turvallisuudesta vasta, kun jotain on tapahtunut”, Waitinen totesi.

Siksi keskustelua pitää käydä arjessa jatkuvasti ja systemaattisesti.

”Yhteistyön tekeminen, osaamisen ja muutosten hallinta vaikuttavat suoraan tekemiseen. Viime kädessä yhteisöllisyys ja se, että voidaan puhua aidosti ja oikeasti asioista, vaikuttaa eniten turvallisuuskulttuuriin”, hän summasi.

Virtaa ammatilliseen yhteistyöhön työyhteisötaidoilla

2000-luku on tuonut työelämään yhä vahvemmin sen, että ihmisiltä edellytetään enemmän kuin pelkästään oman työnsä osaamista. Ihmisten persoonallisuutta ja sen aitoutta ihaillaan, mutta niitä myös arvioidaan enemmän. Jaksamista ja positiivista energiaa syö jatkuva kiire ja vaatimusten kasaantuminen.

”Kuinka nopeasti tokenet tai palaudut tämän päivän työelämän muutoksista? Työelämässä selviytymistä on mahdollista edistää pyytämällä apua. Se kasvaa, mihin katsot”, kannusti Teija Mykrä Valmennustalo Virrasta. Hän johdatteli ongelmakeskeisyydestä ratkaisukeskeisyyteen. Erityisesti  muutos haastaa aina työyhteisötoiminnan ja silloin tarvitaan enemmän viestintää.

Ongelmiavairatkaisuja

Suostutko johdettavaksi? kysymys herätti keskustelua seminaariväessä. Mykrä kertoi, ettei moni ole koskaan kysynyt tätä itseltään. Kannattaisi.

”Työyhteisötaitoihin kuuluu oman työn tekeminen hyvin, yhteistyö esimiehen kanssa, yhteistyö kollegojen kanssa sekä työyhteisön kehittäminen. Toisen työntekijän epäasiallinen kohtelu on iso kansantaloudellinen ongelma. Jos toisen käytös häiritsee, on syytä kertoa ääneen, että  koet käytöksen hankalaksi. Palautteenannossa oma asiallisuus ja positiivinen asenne ovat valttia”, hän tarkensi.

”Hyvää ilmapiiriä kannattaa vaalia ja pitää yllä. Vuorovaikutustaitojen valmennus antaa virtaa ammattilliseen yhteistyöhön ja auttaa tavoitteiden saavuttamisessa. Ongelmat voi oppia kääntämään ratkaisuiksi”, kiteyttää Mykrä.

Ilman stressireaktiota ihmiskunta ei olisi olemassa

Miltä stressi tuntuu on pysäyttävä kysymys itse kullekin? Tätä kysyi ammattivalmentaja ja psyykkinen valmentaja  Sami Yläkangas Makia Mental Oy:stä.

Seminaarissa yleisö antoi vastauksiaan monesta näkökulmasta:  hyvältä, pahalta, ahdistukselta, pinnistämiseltä ja niin edelleen.

Stressi

”On omalla vastuullamme pitää itsestämme huolta. Silloin, kun ymmärrämme itseämme ja omaa ajatteluamme, me ymmärrämme muita”, hän haastoi.

Stressi on läsnä yhä useamman työarjessa. Jotta voit välttää stresssiä, pitäisi pystyä palautumaan työstä joka päivä. Onneksi sressinhallinta on taito, joka on opittavissa.

Yläkangas antoi esimerkkejä stressin vähentämisen menetelmistä. Näitä ovat esimerkiksi rentoutusharjoitukset, ankkurointi, mielikuvaharjoittelu tulevasta tapahtumasta ja vatulointivartti.  Jo pelkästään stressaavan asian kirjoittaminen paperille antaa siihen välimatkaa.

Log in