Ilman työturvallisuutta ei ole työhyvinvointia

Työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista puhutaan yleensä eri yhteyksissä ja nämä aiheet pidetään useimmiten erillisinä myös koulutuksissa. Työturvallisuus on kuitenkin yksi työhyvinvoinnin osa-alue ja ansaitsisi oman paikkansa työhyvinvointiin liittyvissä keskusteluissa.

Maslow’n tarvehierarkian mukaan turvallisuus on ihmiselle perustarve, jonka täyttyminen on edellytys yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeille, arvonannon tarpeille ja itsensä toteuttamisen tarpeelle. Yhteenkuuluvuus, arvonanto ja itsensä toteuttaminen – nämähän kuulostavat hyvän työpaikan ja toimivan työyhteisön piirteiltä! Voimmekin jo tällä perusteella päätellä, että työturvallisuus on perusedellytys työhyvinvoinnille, ilman turvallisuuden tunnetta työntekijät eivät voi hyvin työpaikallaan.

Työhyvinvoinnin perusta on työnantajan ja työntekijöiden välisessä aidossa ja avoimessa yhteistoiminnassa. Kun kaikki osapuolet kokevat tulevansa kuulluiksi ja jokainen työyhteisön jäsen voi vaikuttaa työhön ja työympäristöön, saadaan kaikki sitoutettua turvalliseen työn tekemiseen, ristiriidat työpaikalla ovat harvinaisia, työ sujuu ja tavoitteet saavutetaan.

Organisaation tapaturmataajuutta voidaan pitää myös yhtenä työhyvinvoinnin mittarina; kun henkilöstö voi hyvin, sattuu myös vähemmän vahinkoja. Hyvinvoivalle työyhteisölle ominaista on hyvä, avoin keskustelukulttuuri, joka mahdollistaa oppimisen vahingoista. Jos tällaisessa työpaikassa sattuu tapaturma, siitä voidaan keskustella avoimesti ja syyllistämättä ketään, jolloin löytyvät juurisyyt tapaturmalle ja voidaan toteuttaa onnistuneet korjaavat toimenpiteet. Näin työyhteisö oppii ennaltaehkäisemään tapaturmia ja vahinkoja jatkossa.

Nykyajan työpaikoilla turvallisuutta uhkaavat erilaiset työn kuormitustekijät, jotka ovat työtehtävien tai työympäristön ominaispiirteitä, joita ei kokonaan voida poistaa työstä, mutta niiden kuuluu olla hallinnassa. Monet ongelmat työpaikan sosiaalisissa suhteissa, esimerkiksi huono työkäyttäytyminen, ovat tyypillisiä kuormitustekijöitä, jotka uhkaavat myös työntekijän turvallisuuden tunnetta. Toisena esimerkkinä voidaan pitää työtehtäviä, joihin liittyy jatkuva väkivallan uhka. Kun työpaikalla on avoin keskusteluyhteys esimiesten ja alaisten kesken, on työnantajan mahdollista varhaisessa vaiheessa ryhtyä toimenpiteisiin, jotta haitallinen kuormitus saadaan hallintaan.

Työhyvinvointia kannattaa kehittää työpaikalla, sillä saadaan pidennettyä ihmisten työuria ja parannettua myös organisaation taloudellista tulosta. Yksi askel kohti parempaa työhyvinvointia on tunnistaa työn ja työympäristön vaaratekijät, minimoida riskit työturvallisuudelle ja luoda näin perusta turvalliselle työskentelylle. Turvalliselle pohjalle on helpompaa rakentaa hyvinvoivaa työyhteisöä.

Tämän blogikirjoituksen on kirjoittanut Alertumin turvallisuuskouluttaja Eija Syväsalo.