Harmaan talouden työntekijä ei ole työtapaturmavakuutuksen alainen

Harmaa talous paitsi syö valtion verotuloja, myös aiheuttaa suuren riskin pimeälle työntekijälle: jos veroja ei makseta, todennäköisesti myöskään lakisääteisiä vakuutuksia ei huolehdita. Jos pimeä työskentely on yhteinen sopimus, työntekijä voi jäädä vahingon sattuessa ilman korvauksia.

Ensi vuoden alussa voimaan astuva uusi työtapaturmavakuutuslaki yrittää puuttua harmaaseen talouteen vastuuttamalla myös työntekijää vakuuttamisrikkomuksista. Mikäli työntekijä ja työnantaja yhteistuumin rikkovat lakia ja tekevät pimeän työsopimuksen, myös työntekijä voi saada seuraamuksia.

– Työtapaturman sattuessa tällainen työntekijä voidaan jättää kokonaan ilman korvauksia. Jos tapaturma on vakava, tapaturmasta on esimerkiksi aiheutunut pysyvä invaliditeetti, kyse on työntekijän kannalta erittäin vakavasta asiasta, kertoi valvonnan päällikkö Niina Laakso Työtapaturmavakuutusten liitosta Tilaajavastuu, vakuuttaminen ja työturvallisuus –seminaarissa Jyväskylässä viikko sitten perjantaina. Seminaarin järjesti työturvallisuuden asiantuntijapalveluihin ja –koulutuksiin erikoistunut Alertum Oy.

Pimeää työtä tekevä työntekijä ei siis ole Suomen työtapaturmavakuutuslain alainen. Toki vahingon sattuessa hänen henkilökohtaiset vakuutuksensa voivat korvata jotain. Pääsääntöisesti laillisessa työssä sattuneet onnettomuudet korvataan kuitenkin paremmin kuin vapaa-ajalla sattuneet. Tätä pimeään työhön suostunut työntekijä ei välttämättä tule ajatelleeksi.

– Joskus on niinkin, että ulkomaiset työntekijät eivät tiedä, että työnantajan kotimaassa ottama vakuutus ei Suomessa riitä. Tällöin työntekijä ei ole vastuussa vakuutuksista, Laakso tähdentää.

Pakollinen vakuutus kaikille työntekijöille

Työtapaturmavakuutus on pakollinen kaikille suomalaisille ja Suomessa työskenteleville työntekijöille. Poikkeuksena ovat ulkomailta tulevat niin sanotut lähetetyt työntekijät, eli ulkomaisen yrityksen Suomessa työskentelevät työntekijät, jotka on vakuutettu kotimaassaan. Näillä työntekijöillä täytyy kuitenkin olla todistus oman maansa lakisääteisistä vakuutuksista.

– Pääsääntönä on, että yksikään työntekijä ei työskentele ilman vakuutusta. Jos työntekijä epäilee, että työnantaja ei maksa vakuutusmaksuja, siitä kannattaa tehdä ilmoitus meille, Laakso painotti.

Työtapaturmavakuutusten liitto, vuoden vaihteesta lähtien Työtapaturmavakuutuskeskus (TVK), pitää rekisteriä Suomen työnantajista ja näiden maksamista vakuutuksista. Rekisteri ei ole vielä julkinen.

Vuoden vaihteessa vakuutusten valvontaa lisätään. Rekisterin pohjalta sekä ilmiantojen ja epäilysten perusteella tehdään pistotarkastuksia yrityksiin. Mikäli työnantaja ei ole vakuuttanut työntekijöitä, TVK voi pakkovakuuttaa työntekijät työnantajan puolesta tämän kustannuksella ja vielä sakottaa työnantajaa laiminlyönnistä.

– Työnantajan vakuutuspetoksilla ei ole seuraamuksia työntekijälle työtapaturman sattuessa. Tällaisissa tapauksissa TVL laittaa työnantajan maksamaan, Laakso tähdensi.

Vakuutus koskee myös yrittäjän lapsia ja kotitalouksia

Vuoden vaihteen jälkeen vakuutuksen piiriin kuuluvat myös yrittäjän samassa taloudessa asuvat lapset, jotka työskentelevät yrittäjälle. Vielä voimassaoleva laki ei vielä näitä koske.

Lakisääteinen työtapaturmavakuutus on pakollinen myös kotitalouksissa silloin, kun kotitalous maksaa vuoden aikana palkkoja yli 1200 eurolla.

– Nykyisessä vanhassa laissa eri työntekijöiden tekemät työpäivät lasketaan yhteen. Eli jos useampi työntekijä tekee vuoden aikana yhden päivän ja se ylittää 12 päivää, kotitalouden täytyy ottaa tapaturmavakuutus. Uusi euromääräinen raja on selkeämpi, Laakso selvensi.

Tapaturmavakuutuksen ottaminen voi myös olla edellytys sille, että kotitalousvähennys myönnetään verotuksessa.

Tausta: Uutta työtapaturmavakuutuslakia on työstetty pitkään

  • Uusi laki yhdistää aikaisemmat kolme työtapaturmia ja ammattitauteja koskevaa lakia
  • Työntekijä kuuluu jatkossa työpaikalla ollessaan vakuutuksen piiriin, oli hän sitten työpisteessä tai kahvitauolla
  • Uusi laki laajentaa työpaikan käsitettä fyysisen työpaikan lisäksi työntekopaikkaan, joka kulkee työntekijän mukana, näin myös etätyö on vakuutettu samalla tavalla kuin työpaikalla tapahtunut työ
  • Laki tulee voimaan 1.1.2016 ja koskee siitä eteenpäin sattuneita työtapaturmia