Siisteys ja järjestys työturvallisuuden perustana
Julkaistu 19.02.2020Työturvallisuuslain 36 pykälä sanoo järjestyksestä ja siisteydestä seuraavaa: ”Työpaikalla on huolehdittava turvallisuuden ja terveellisyyden edellyttämästä järjestyksestä ja siisteydestä. Siivous on suoritettava siten, että siitä ei aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle.”
Lainsäätäjän näkökulmasta työpaikan järjestys ja siisteys on ennen kaikkea työnantajan vastuulla. Toisaalta siisteys ja järjestys ei nähdäkseni voi toteutua, jos työntekijät eivät ota asiaa omakseen ja siitä tule työyhteisön pysyvä toimintamalli, joka kiinnostaa kaikkia.
Tapaturmavakuutuskeskus ei tilastoi tapaturmia siten, että niistä voisi vetää suoria johtopäätöksiä, kuinka moni tapaturma johtuu suoraan tai välillisesti siisteyden ja järjestyksen puutteista. Näppituntumalla uskaltaisin tehdä niinkin rajun tulkinnan, että lähemmäs puolet tapaturmista johtuu tavalla tai toisella huonoista siisteysoloista.
Kohti hyvää siisteyttä ja järjestystä
Siisteyden ja järjestyksen perustana tulee olla työnantajan selkeä viesti siisteyden ja järjestyksen tärkeydestä. Lisäksi tulee määritellä mitä siisteys ja järjestys tarkoittaa juuri meidän työpaikalla. Jokaisen yksilön vastuu ja rooli siisteyden ja järjestyksen toteuttamisessa tulee kuvata selkeästi. Tietopohjainen aineisto työpaikalla kerätyistä turvallisuushavainnoista, läheltä piti tilanteista ja työtapaturmista on myös oltava esillä.
Viestinnän ja vastuun korostamisen ohella työnantajan tai päätoteuttajan tulee mallintaa siisteyttä ja järjestystä edistäviä käytännön toimintamalleja sekä varmistaa riittävä resursointi. Siisteys ja järjestys täytyy myös – kuten muukin työturvallisuus – ottaa palaverien asialistalle, jolloin luodaan samalla hyvät edellytykset hyvän työturvallisuuskulttuurin syntymiselle.
Tapaturmataajuus alentuu siisteystasoa ja tietotaitoa parantamalla
Talouselämä uutisoi 1.1.2018 siitä kuinka Äänekosken biotuotetehtaan jättimäinen rakennustyömaa pysäytettiin kolme kertaa kolmeksi tunniksi joulukuun 2016 ja elokuun 2017 välisenä aikana operaatiossa nimeltä Turva-Stop. Operaatiossa yhdistettiin asianmukainen viestinä käytännön toimintamalleihin. Tietoiskuissa käytiin läpi muun muassa kulmahiomakoneen käyttöä sekä kompastumis- ja kaatumisvaaroja. Kaikki työntekijät osallistuivat tietoiskun jälkeen omien työpisteidensä vaarojen tunnistamiseen. Lisähaastetta toi se, että työmaalla työskenteli 54 kansallisuutta. Tietoiskusta oli useita kieliversioita.
Tämän jälkeen aloitettiin työmaan kolmituntinen siivous, johon otti osaa kaikki työmaan työntekijät (n. 2000 ihmistä). Alue jaettiin ruutuihin ja jokaiselle urakoitsijalle jaettiin oma siivousvastuualueensa. Kaikille ei kolme tuntia riittänyt, mutta siivousta kuitenkin jatkettiin, kunnes alueet oli siivottu tavoitteen mukaisesti.
Ennen siivousoperaatioita työmaan tapaturmataajuus oli 19. Siivousoperaation jälkeen tapaturmataajuus oli 9. Meillä ei ole keinoa mitata kuinka paljon nimenomaan siisteystason nosto vaikutti tapaturmien esiintymiseen ja onkin oletettavaa, että myös tietotason ja valveutuneisuuden lisääntyminen vaikutti tapaturmataajuuden vähenemiseen.
Lue lisää siitä, kuka on vastuussa työturvallisuudesta.
Hyvät käytännöt vaihtelevat toimialoittain
Se mikä on todettu hyväksi toimintamalliksi esimerkiksi rakennusalalla ei automaattisesti takaa sitä, että se olisi hyvä toimintamalli toisella toimialalla, kuten vaikkapa teollisuudessa. Rakennusalan haasteet alihankintaketjuineen ja vaihtuvine työvoimineen eivät esiinny yleensä samassa mittakaavassa, kun työpaikkana on teollisuusyritys.
Perehdyn nyt muutamaan hyväksi katsottuun siisteyden ja järjestyksen toimintamalliin, joita teollisuudessa on otettu käyttöön.
1. Siisteyden ja järjestyksen tavoitetason määrittely eri kohteissa
Työpisteet
Tavoitetason määrittely aloitetaan siten, että työntekijät siivoavat ja järjestävät itse työpisteensä sellaiseksi, jossa on vain työssä tarvittava materiaali ja työvälineet. Työn aikana syntyvä jäte / kierrätettävä materiaali määritellään ja niille hankitaan tarkoituksenmukaiset astiat. Jäteastioille määritellään myös vakiopaikat. Myös työpiste kuvataan ja kuva kiinnitetään työpisteen viereen.
Kulkuväylät
Esimies, työntekijän edustaja (työsuojeluvaltuutettu) ja siivouksesta vastaava osapuoli tekevät turvallisuuskävelyn, jossa käydään läpi kaikki kulkuväylät huomioiden myös hätäpoistumisreitit. Kompastumis-, kaatumis- ja liukastumisvaarat dokumentoidaan. Kulkuväylät laitetaan mahdollisuuksien rajoissa tavoitetason mukaiseen kuntoon ja ne valokuvataan. Samalla varmistetaan ja tarvittaessa määritellään uudelleen työnjako siivouksesta vastaavan toimijan ja tuotannon välillä.
Muut tilat
Useissa tuotannollisissa kohteissa on tiloja, joita ei voi luontevasti määritellä joko vakituisiksi työpisteiksi tai kulkuväyliksi. Tällaisten tilojen siisteystason määrittely alkaa alueen käyttötarkoituksen määrityksellä. Usein tällaisissa tiloissa varastoidaan epävirallisesti erilaista materiaalia tai niitä käytetään epävirallisina taukopaikkoina. Tilan käytön määrittelyn jälkeen siisteystason määrittelyssä toimitaan samoin kuin työpisteiden ja kulkuväylien kanssa.
2. Viestintä
Kaikissa siivousprojektin vaiheissa on tärkeää järjestää viestintä siten, että työntekijät ja esimiehet tietävät mikä on toiminnan tavoite ja aikataulu. Siisteystason määrittelyn jälkeen on erittäin tärkeä varmistaa riittävällä viestinnällä, että kaikki ovat ymmärtäneet mikä tämä taso on kussakin tuotantolaitoksen kohteessa.
3. Jatkuva toiminta
Työohjeet avataan ja kirjoitetaan tarvittaessa uusiksi. Jokaiseen työtehtävään kuvataan erillisenä osana toimintamalli siitä, kuinka työpiste ja kulkuväylät pidetään siistinä ja järjestyksessä. Samalla varmistetaan, että tavoitetaso ymmärretään. Siivous ja järjestely olisi järkevä lisätä erillisenä ajallisena tapahtumana jokaiseen työvuoroon lähellä sen päättymistä. Joissakin tapauksessa erillinen ajallinen varaus ei ole sellaisenaan järkevää, koska työstä saattaa esim. syntyä jatkuvasti työstöjätettä, jonka jatkuva pois siivoaminen työn aikana on välttämätöntä.
4. Seuranta
Siisteydelle ja järjestykselle tulee luoda mittari, jolla voidaan nopeasti ja asiallisesti arvioida työpisteen tilanne. Samalla perustetaan – jos sitä ei jo ole – turvallisuuskävelymalli, jossa muun muassa siisteyttä ja järjestystä arvioidaan kyselylomakkeen avulla. Siisteystaso pisteytetään ja tulokset julkaistaan esim. osastokohtaisesti siten, että nähdään myös muutokset aikajanalla.
5. Palaute
Siisteys ja järjestys, kuten muutkin työturvallisuuteen liittyvät asiat tulee ottaa työpaikkapalaverien agendalle, jolloin pystytään ylläpitämään keskustelua siisteyden ja järjestyksen tasosta ja siinä tapahtuneista muutoksista.
Siisteydellä ja järjestyksellä on vaikutusta myös työssä jaksamiseen
Hyvä siisteys ja järjestys ei ole vain fyysisen turvallisuuden edistämistä, sillä on vaikutusta myös työssä jaksamiseen. Hyvässä työpaikassa kunnollinen siisteys ja järjestys on ennen kaikkea yhteistyöprojekti, jossa työnantaja ja henkilöstö yhdessä varmistavat, että turvallisen ja tuottavan työn edellytykset toteutuvat. Samalla, kun varmistetaan siisteyden ja järjestyksen tavoitetaso, arviointi, viestintä, toiminta ja palaute, luodaan pohjaa samalle käyttäytymismallille kaikilla tuotantotoiminnan osa-alueilla. Tutustu myös työturvallisuuskorttiin ja pyydä tarjous yrityskohtaisesta koulutuksesta!
Tämän blogikirjoituksen on kirjoittanut Alertumin turvallisuuskouluttaja Jouko Punola.
Saattaisit myös olla kiinnostunut:
- Cramo ja Alertum ovat solmineet koulutuskumppanuuden25.04.2024
- Työpaikan pakkasrajan määrittelyyn ei riitä pelkkä nenä02.01.2024
- Putoamistapaturmista saatavissa tilastotietoa02.05.2023
- Työturvallisuuskortti®koulutus uudistuu – mikä muuttuu?21.02.2023
- Työpaikkoja vaihdetaan, jos työturvallisuudessa luistetaan27.09.2022